Job 41

1 Katso, siinä toivo pettää. Jo sen näkemisestä se sortuu maahan."

Leviatanin kuvausta

2 "Ei ole niin rohkeaa, joka sitä ärsyttäisi. Kuka sitten kestäisi minun edessäni? 3 Kuka on minulle ensin antanut jotakin, joka minun olisi korvattava? Mitä kaiken taivaan alla on, se on minun. 4 En vaikene sen jäsenistä, sen voimasta ja sopusuhtaisuudesta. 5 Kuka voi riisua siltä päällysvaatteen, kuka tunkeutua sen kaksoisleukojen väliin? 6 Kuka on avannut sen kasvojen kaksoisoven? Sen hampaiden ympärillä on kauhu. 7 Sen ylpeytenä ovat uurteiset selkäkilvet, kiinnitetyt lujalla sinetillä. 8 Ne käyvät tarkoin toinen toiseensa, niin ettei edes ilma pääse välitse. 9 Ne ovat toisiinsa liitetyt, pysyvät kiinni erkanematta. 10 Sen aivastuksesta välähtää valo, sen silmät ovat kuin aamuruskon silmäripset. 11 Sen kidasta lähtevät liekit, sinkoilevat kipinät. 12 Sen sieraimista käy savu kuin kiehuvan padan ja kattilan alta. 13 Sen puhallus polttaa kuin tuliset hiilet, ja sen suusta lähtee liekki. 14 Sen kaulassa asuu voima, ja sen edellä juoksee kauhu. 15 Sen pahkuraiset lihat ovat kiinteät, kuin valetut, järkkymättömät. 16 Sen sydän on valettu kovaksi kuin kivi, kovaksi kuin alempi jauhinkivi. 17 Kun se nousee, pelästyvät sankarit ja tyrmistyvät kauhusta. 18 Miekka, joka siihen osuu, ei kestä, ei keihäs, ei heittoase eikä panssari. 19 Sille rauta on kuin oljenkortta, vaski kuin lahoa puuta. 20 Sitä ei aja pakoon nuoli, jousen poika, akanoiksi muuttuvat sille linkokivet. 21 Kuin oljenkorsi on sille nuija, keihästen ryskeelle se nauraa. 22 Sen vatsapuolessa on terävät piikit, se kyntää mutaa leveälti kuin äes. 23 Se panee syvyyden kiehumaan kuin padan, tekee meren voidekattilan kaltaiseksi. 24 Sen perässä polku loistaa, ja syvyydellä on kuin hopeahapset. 25 Maan päällä ei ole sen vertaista. Se on luotu pelottomaksi. 26 Se halveksii kaikkea, mikä on korkeaa. Se on kaikkien ylväitten kuningas."